E-text prepared by Juha Kiuru
RUNOELMIA
Kirj.
John Keats
Suomentanut Jaakko Tuomikoski
WSOY, Porvoo, 1917.
SISÄLLYS:
Johdanto.
I:
Kauneus.
Oodi satakielelle.
Alakuloisuuden oodi.
Oodi kreikkalaiselle uurnalle.
Paanin kuoro.
Syksylle.
Kuolemattomuuden oodi.
Sonetti (1).
Sonetti maineelle.
Sonetti (2).
Sonetti (3).
Sonetti unelle.
Säkeitä.
Oodi toukokuulle.
II:
Hyperion I-II
JOHDANTO.
John Keats'in kuolemasta tulee pian kuluneeksi sata vuotta. Kuitenkaanei ole vielä, tietääkseni, ilmestynyt suomenkielellä yhtään näytettätämän nerokkaan runoilijan tuotannosta. Siihen on luonnolliset syynsä.Onhan meidän kirjallisuuttamme vasta juur'ikään alettukin suuremmassamäärässä kartuttaa eteviä ulkomaisia runoteoksia kääntämällä.Toisekseen on runouden harrastus ja itse runouskin meillä näihinasti saanut virikettä paljon enemmän Skandinaviasta, Saksasta jaRanskasta kuin Englannista. Sen ovat vaikuttaneet sivistysperinnötsekä kieliopinnoissa vallitsevat olot yhdessä muiden seikkain kanssa,jotka ylläpitävät kulttuuriyhteyttä eri maiden kesken. Kuitenkin onenglantilainen runous, niinkuin tiedetään, tavattoman rikas. Siitäovat jo suomalaisellekin yleisölle pysyväisenä muistuttajana PaavoCajanderin suurisuuntaiset Shakespeare-suomennokset. Mutta josemme, runoudesta puhuessamme, ota huomioon vanhemman suomalaisenkirjallisuuden Scott- ja Dickens-niteitä, Robinsonia, Gulliveriaja sentapaisia, emmekä viime aikoina ilmestyneitä Shawin ja Wildenteoksia, on meidän kirjallisuuteemme Shakespeare-suomennosten lisäksitullut Englannin kirjallisuudesta ylen vähän runouden näytteitä.
Nyt ilmestyvä pieni nide Keats-suomennoksia ei ole alun alkaen syntynytsuunnitelman mukaisesti, vaan on suomentaja, vanhasta rakkaudestarunoilijaan, ensin käännellyt hänen runojaan omaksi ilokseen. Vasta kunsuomennoksia alkoi karttua, rupesin ajattelemaan niiden julkaisemistakirjasena ja ryhdyin suomentamaan pienempäin runoelmain lisäksiHyperionia, jonka katsoin sopivaksi täydentämään valikoimaa, joskokoelma kaikessa vaatimattomuudessaan voisi ilmestyttyään tuottaatyydytystä lukijoille, niinkuin sen valmistaminen on tuottanut iloasuomentajalle, niin se olisi paras palkinto työstä, joka ei ole tehtyilman vaivaa, vaikka kyllä halulla ja hartaudella.
Niitä lukijoita varten, jotka eivät Keats'iä ollenkaan tunne,viitattakoon tässä lyhykäisesti hänen elämäänsä ja tuotantoonsa.
John Keats (luetaan Kiits) syntyi Lontoossa 1795. Hänen isänsä oliajuri, ja itse hän joutui, alkuopinnot suoritettuaan, ansaitsemaanleipäänsä apteekki-apulaisena, kunnes sai pienen perinnön ja päättisen turvissa antautua yksinomaan runoilijakutsumukselleen. Runousoli vallannut hänen mielensä jo nuorena koululaisena, jolloin hänm.m. käänsi englanniksi Vergiliuksen Aeneidin. Mutta runollisellekutsumuksellekaan ei hänen ollut suotu uhrata pitkää aikaa. Hänsairastui rintatautiin, jota oli suvussa, ja päätti, kun ei enää muutatoivoa ollut, matkustaa Italiaan, jossa terveyden toivottiin palaavan.Mutta siellä tapasikin hänet pian kuolema.
Kuollessaan, kevät-talvella 1821, oli runoilija vasta 25 vuottatäyttänyt nuorukainen. Mutta niistä runoelmista, mitä hän jättijälkeensä, ovat useat mailmankirjallisuudessa vertaansa etsiviämestariteoksia.
Paitsi runottarien seurasta, jossa Keats eli elämänsä rikkaimmathetket, sai hän elinaikansa loppupuolell