Produced by Anna Siren and Tapio Riikonen
Kertomus
Kirj.
Suomensi
Armida Enckell
Jyväskylässä,K. J. Gummerus Osakeyhtiö,1921.
Niille viidelle, alkuruno.
I. Carrin lapset.
II. Paratiisi.
III. Vastuksien päivä.
IV. Kikeri.
V. Ylisillä.
VI. Läheiset ystävät.
VII. Helena-serkun vierailu.
VIII. Huomenna.
IX. Synkkiä päiviä.
X. Pyhä Nikolai ja Pyhä Valentin.
XI. Uusi läksy opittavana.
XII. Kaksi vuotta myöhemmin.
XIII. Vihdoinkin.
Meit' oli kerran kuusi lapsukaista,
Jotk' yhdess' iloitsimme leikkien.
Jos kesä, talvi tuima, ihanaista
Se oli onnen aikaa lapsuuden.
Paistoiko päivyt aina? Enpä vainen
Mä muista pilvisäitä ollenkaan,
Ei salamat, ei jyry pauhaavainen
Lie meitä säikytelleet milloinkaan.
Kai joskus kiistelimme keskenämme,
Mut pian rauha taasen solmittiin,
Ja kuhmut, joita saimme leikissämme,
Ne äidin suuteloilla lääkittiin.
Siit' onko kauan? — On vain hetki,
Niin tuntuu meistä. Mutta tamineet
Nyt meill' on aikuisten, ja elon retki
Jo leikit vei, toi vakaat askareet.
Ja edessämme hyörii lapsosemme,
Heill' on nyt riemun aika vuorostaan,
Ja tähtisilmin aikaa lapsuutemme
He mielin kiihkein pyytää kertomaan.
"Sä ootko ollut pieni, niinkuin mekin?
Sä leikitkö kuin mekin todella?"
"Niin, lapsikullat, pieni niinkuin tekin —
Oi, jospa vielä oisin sellaisna!"
Oi rakas Nykyhetki, anteeks anna
Tuo toivomus! Sä kallis meille oot.
Elomme purtta vakaast' eelleen kanna!
Mutt' armaat on myös lapsuusmuistelot.
Siis, lapsoset, nää pikku muistelmani
Ajasta armahimman lapsuuden
Nyt selailkaa! On suuren' ilonani,
Jos teille tuo ne hetken herttaisen.
Carrin lapset
Katyn nimi oli Katy Carr. Hän asui Burnet nimisessä kaupungissa,joka ei ollut kovin iso, mutta kumminkin nopeasti kasvava. Talo,jossa hän asui, oli kaupungin laidassa. Se oli iso, nelikulmainen,valkea rakennus, jonka ikkunoissa oli vihreät laskuverhot. Senetusivulla oli katettu pylväskäytävä, jota ruusut ja punakukkaisetköynnöskasvit peittivät, muodostaen tiheän lehtiverhon senyli. Neljä korkeata akasiapuuta varjosti pääovelle johtavaahiekkakäytävää. Talon toisella sivustalla oli hedelmäpuutarha,toisella halkopinoja, aittoja ja jääkellari. Taustalla oli eteläänviettävä keittiökasvitarha, ja sen takana oli laidun puroineen japähkinäpuineen. Laitumella oli neljä lehmää — kaksi punaista, yksikeltainen, jonka terävät sarvenpäät olivat tinalla verhotut, ja yksipieni valkea lemmikki, jota nimitettiin Kaunokiksi.
Carrin perheessä oli kuusi lasta — neljä tyttöä ja kaksi poikaa.Katy, vanhin heistä, oli kahdentoista vuoden vanha, pikku Filip,nuorin, neljän vuoden, ja toiset sillä välillä.
Heidän isänsä, tohtori Carr, oli herttainen, ystävällinen jatoimelias mies, joka oli