E-text prepared by Tapio Riikonen
INTIAANIN KIITOLLISUUS
Seikkailuja kaukaisessa lännessä
Kirj.
EDWARD S. ELLIS
Englannin kielestä suomentanut
O. E. N. [O. E. Nyman]
Helsingissä,Kustannusosakeyhtiö Kiriä,1921.
SISÄLLYS:
I. Simon Kenton.
II. Mul-Keep-Mo.
III. Ottelu.
IV. Laupias samarialainen.
V. Ripley ja shawneet.
VI. Iloinen kohtaus.
VII. Ystävällisiä vihollisia.
VIII. Tuskaa.
IX. Uudistalo.
X. Saarroksissa.
XI. Scipion seikkailut.
XII. Ripley vaarassa.
XIII. Mökin lähellä.
XIV. Miami ja Shawnee.
XV. Piiritys uudistuu.
XVI. Uusia vaaroja.
XVII. Naisen rohkeus.
XVIII. Yllättävä herääminen.
XIX. Pöyhkeä Scipio.
XX. Onnistumaton yritys.
XXI. Pako.
XXII. Takaa-ajo.
XXIII. Pelastus.
XXIV. Piiritettyjen luona.
XXV. Apu.
XXVI. Rohkea Kenton.
XXVII. Scipion pako.
XXVIII. Mul-keep-mo vaarassa.
XXIX. Ovela kepponen.
XXX. Pakosuunnitelmia.
XXXI. Kotoa lähtö.
XXXII. Taistelu.
XXXIII. Uskollinen Mul-keep-mo.
XXXIV. Pettymys.
XXXV. Uhkaava tilanne.
XXXVI. Alice ja hänen äitinsä.
XXXVII. Vankina.
XXXVIII. Pelastus.
I.
SIMON KENTON.
Luonto oli pukenut metsät, joet ja vuoret jälkikesän koko satumaiseenloistoon. Illat olivat ihania, ja hieno, utuinen verho kattoi laaksotja vuorten rinteet ja hyväili keveästi tyynenä juoksevan virran kalvoa.Eräänä sellaisena iltana oli kolme henkilöä matkalla Ohion tiettömienaarniometsien halki, ja vaikka he olivat etäällä toisistaan, niinkulkivat he kaikki samaa paikkaa kohti Hocking-joen rannalla.
Jokaisella näillä kolmella on tärkeä sija tarinassa, jonka aion kertoa,ja eräs heistä on lännen kuuluisimpia uudisasukkaita. Hänen nimensä onerottamattomasti yhdistetty sen Varhaisimpaan historiaan ja hänenansionsa tuon alueen kehityksessä olivat niin huomattavat, että hänetmyöhemmin nimitettiin Ohion nostoväen prikaatikenraaliksi. Hän eli niinvanhaksi, että Ohiossa on vieläkin monta, jotka muistavat hänet hyvin.
Simon Kenton oli miehuutensa täydessä voimassa siihen aikaan, jolloinkertomukseni tapaukset sattuivat. Hän oli pitkä, jäntevä ja suora kuinintiaani, ja notkea ja voimakas kuin pantteri. Hän oli niinihmeteltävän nopsajalkainen ja erehtymätön pyssymies, ettei hänelläollut metsänkävijänä vertaistaan. Luonteeltaan hän oli huimanrohkea, jatuoksuavien metsien elämää hän rakasti yhtä kiihkeästi kuinrakastavaiset rakastavat toisiansa. Hänellä oli tarkat silmät ja herkkäkuulo ja hän oli lännen metsästäjän ja erämiehen ihanne.
Daniel Boonea pidetään yleisesti etevimpänä ensimmäistenuudisasukastemme joukossa, mutta Kenton oli monessa asiassa häntäetevämpi. Se seikka, että Kenton oli Boonea melkoisesti nuorempi jatuli länteen myöhemmin kuin hän, Vaikuttaa, ettei voi ollakysymystäkään siitä, kumman ansiot ovat suhteellisesti suuremmat.
Tässä ei ole kuitenkaan soveliasta väitellä siitä kysymyksestä, silläse ei kuulu tapahtumiin, joita aion nyt kertoa.
Tuona suloisena syksyiltana, jota lukijalle jo kuvasin, hän olimatkalla metsän läpi, ja hänen käynnistänsä huomasi, ettei hänelläollut mitään kiirettä. Hänen asuansa tarvinnee tuskin kuvata. Hänelläoli pu