E-text prepared by Tuula Temonen
Kirj.
Englannista suomentanut
Werner Anttila
Kansan Novellikirjasto. 4
Elämäkerrallisella katsauksella varustettu
Helsingissä,Suomalainen Kustannus-Osakeyhtiö Kansa,1907
John Habberton oli niitä "omatekoisia miehiä", joita erityisestiAmerikassa nousee elämän alimmalta portaalta kuuluisuuteen jakunniaan. Hän syntyi Brooklynissa 1842, joutui kahdeksanvuotiaanaläntisimpään silloisista asutetuista valtioista, Illinoisiin, missäsai kansakoulukasvatuksen. Seitsemäntoista vanhana hän sieltäilmestyi New Yorkiin, avosilmin, toimihaluisena, mieli uusien olojenvaikutelmia täynnä käydäkseen taisteluun elämästä. Uransa hän alottilatojanoppilaana Harper and Brothersin suuressa kustannusliikkeessäja sai myöhemmin siirtyä heidän tilipuolelleen. Mutta samassa syttyiYhdysvaltain verinen kansalaissota, ja Habberton läksi vapaaehtoisenariveihin 1862. Hän yleni ensimäisen luutnantin arvoon ja palveli kokosodan ajan. Seuraavat seitsemän vuotta jälleen työskenneltyään entistenisäntäinsä liikkeessä hän kolmenkymmenen vuoden ijässä perusti omankirjakaupan, jolla kuudessa kuukaudessa joutui loistavaan vararikkoon.
Nyt alkoi Habbertonin elämässä uusi kausi; joka johti hänet oikeallealalleen. Hän alkoi kirjotella kaunokirjallisiin aikakauslehtiin pikkukuvauksia Lännen elämästä. Ne eivät erityisempää huomiota herättäneet,eikä nuoren perheen toimeentuloa myöskään suuresti turvannut "ChristianUnion" lehden kirjallisuusosaston toimittajan vähäpätöinen paikka.Neljän vuoden ponnistukset ja pettymykset saivat hänen täydentämäänkirjallisia tietojaan, tarkkaamaan päteviä esikuvia ja niiden mukaansyventämään tyyliään. Varsinkin tutki hän Englannin kahdeksannentoistavuosisadan suuria kertojia, sittemmin (1876-78) toimittaen kolmiosaisenkokoelmankin Addisonin ja Steelen aikakauden kirjotelmia.
Onnellisena hetkenä tuli Habberton ottaneeksi aiheen lapsimaailmasta.Se oli pieni kertoelma nimeltä "Helen's Babies, by their latestvictim" (Helenan pienokaiset, kuvannut heidän viimeinen uhrinsa).Käsikirjotuksen kohtalo oli alussa masentava. Yksi kustantajahylkäsi sen liian lyhykäisenä eri kirjaksi, toinen katsoi sen kovinlapselliseksi luettavaksi aikuisille, kolmas näki siinä pahojaopetuksia lapsille. Se saatiin vihdoin ilmestymään Bostonissa 1876.Menestys oli kerrassaan tavaton. Kahdessatoista vuodessa myytiinsitä Yhdysvalloissa 250,000 kappaletta, Englannissa 11 painosta,englantilaisissa siirtomaissa useampia, jota paitsi se käännettiinlukuisille vieraille kielille. Tämän kirjan kertoo tekijä syntyneenyrityksestä yhden ainoan päivän hommissaan merkitä muistiin poikaparintekoset, jonka tekijä puoleksi omistaa. Se oli kirja kaikillelapsimaailman rakastajille; sen sydämellinen huumori virkisti etenkinlasten vanhempia heidän raskaan, mutta rakkaan taakkansa kantamisessa.
Habberton oli nyt kuuluisuus, jonka suosiosta kustantajat kilpailivat.Jo samana vuonna ilmestyi häneltä — luultavastakin kirjotuspöydänlaatikossa maanneina — Lännen elämää käsittelevät novellit "TheBarton Experiment" (Barton-koe) ja "The Jericho Road" (Jerikon tie),ja sitte aivan lyhyessä ajassa sarja samanlaisia: "The Scripture Clubof Valley Rest" (Lepolaakson raamattuklubi), "Some Folks" (Ihmisiä,kertomuskokoelma), "The Crew of Sam Weller" (Sam Wellerin miehistö),"Canoing in Kanuckia" (Kanootilla Kanuckiassa) yhteistyönä CharlesL. Nortonin kanssa ja "Who was Paul Grayson?" (Kuka oli P. G.).Tekijä