BILLY JA ETSIVÄ
Seikkailuromaani Meksikon sodista
Kirj.
EDGAR RICE BURROUGHS
Englanninkielestä ["The Man Without a Soul"] suomentanut
Alpo Kupiainen
Hämeenlinnassa,Arvi A. Karisto Oy,1924.
SISÄLLYS:
I. »Kotona»
II. Tervetuliaiset
III. Epätoivoinen yritys
IV. Kulkurirunoilija
V. Kumppanuksina
VI. Bridgen koetus
VII. Vaara
VIII. Ilmiantajat
IX. Rouva Shorter
X. El Paso
XI. Ojasta allikkoon
XII. Kenraali Pesita
XIII. Pesita muuttaa suunnitelmiaan
XIV. Väijytys
XV. Leijonaa ärsyttämässä
XVI. El Orobon rancho
XVII. Billy murtaa kassakaapin
XVIII. Pako
XIX. Uusi kirjanpitäjä
XX. Barbara toimii
XXI. Barbaran viesti
XXII. Kapteeni Byrnen sotajuoni
XXIII. Satimessa
XXIV. Eddie sulkee silmänsä
XXV. Billy tulee takaisin.
XXVI. Kapteeni Rozales näkee jotakin
XXVII. Eddie Shorter lähtee kotiin
XXVIII. Pimanien kylä
XXIX. Bridgen yllättävä saapuminen
XXX. Karkaaminen
XXXI. Billyn ja Pesitan loppuselvitys
XXXII. »Ensi suudelma»
ENSIMMÄINEN LUKU
»Kotona»
Billy Byrne oikaisi leveitä hartioitaan ja täytti mahtavat keuhkonsatutunomaisella kaasulla, jota Chicagossa nimitetään ilmaksi.
Hän seisoi New York Central-rautatien vaunusillalla, ja hänen junansaporhalsi parhaillaan La Salle-kadun asemalle. Vaikka nuori miesei suinkaan ollut onnellinen, uhkui hänen olennostaan kuitenkineräänlaista tyytyväisyyttä, sillä hän saapui kotiin.
Harhailtuaan hieman toista vuotta maailmalla ja koettuaan eriskummaisiaseikkailuja Billy Byrne palasi nyt laajalle Länsipuolelle ja GrandAvenuelle.
Eihän pitkän ja mutkikkaan Grand Avenuen kupeilla eikä senkeskiväylällä kylläkään ole paljoa sellaista, mikä olisi omiaanherättämään kiihkeätä ihailua, eikä Billy erikoisesti haaveillutkaantämän toisin paikoin syvemmän, toisin paikoin matalamman lokakerroksenpeittämän valtakadun ihanuudesta.
Mutta Billyä riemastutti se ajatus, että hän nyt palasi näyttämäänsikäläisille tutuilleen hänessä tapahtunutta muutosta. Maailmallelähtiessään hän oli ollut huonossa huudossa: häntä oli pidettypaatuneena, rajupäisenä räyhääjänä, joka haki vertaistaan jopa omassakarkeatapaisessa syntymä- ja kasvatuspiirissään.
Muutoksen oli saanut aikaan tyttö. Hän oli Billyn seurustelutasostayhtä kaukana kuin taivaan tähdet; mutta Billy oli rakastanut häntä jaottanut hänestä oppia, ja koettaessaan muovata itseään sellaiseksi kuinhän tiesi tytön yhteiskuntaluokkaan kuuluvien miehien olevan Billy oliluonut yltään paljon sitä raakaa kömpelyyttä, joka oli aina ollut osanahänestä, ja tyyten hylännyt räyhäävän esiintymisensä. Billy Byrne eienää ollut sakilainen.
Hän oli luopunut tytöstä, koska hän kuvitteli Grand Avenuen jaRiversiden huvilatien välistä kuilua ylipääsemättömäksi; mutta hänpalvoi silti niitä ihanteita, jotka tyttö oli hänen mielessäänherättänyt. Yhä vieläkin hän tahtoi olla juuri sellainen kuin tyttötoivoi hänen olevan, vaikka hänestä näyttikin varmalta, etteivät heenää ikinä tapaisi toisiaan.
Grand Avenuella hän luuli helpoimmin unohtavansa surunsa — tyttöä hänei voisi milloinkaan unohtaa. Ja lisäksi hänen äsk