Produced by Tapio Riikonen

ANNA YSTÄVÄMME

Kirj.

Lucy M. MONTGOMERY

Jatkoa kertomukseen "Annan nuoruusvuodet"

Suomentanut Hilja Vesala

WSOY, Porvoo, 1921.

SISÄLLYS:

      I. Suuttunut naapuri.
     II. Anna tekee kauppoja.
    III. Herra Harrisonin kotona.
     IV. Erilaisia mielipiteitä.
      V. Opettajaneidin ensimmäinen päivä.
     VI. Käyntejä perheissä.
    VII. Velvollisuuden tie.
   VIII. Kaksoiset saapuvat.
     IX. Makukysymys.
      X. Davy tarvitsee vaihtelua.
     XI. Koulussa.
    XII. Onnettomuuksien päivä.
   XIII. Kävelyllä metsässä.
    XIV. Vältetty vaara.
     XV. Kesäloma alkaa.
    XVI. Mielenkiintoinen kirje.
   XVII. Luku, jossa tapahtuu paljon.
  XVIII. Uusia seikkailuja.
    XIX. Onnellinen päivä.
     XX. Kun vähimmin odotetaan.
    XXI. Pikku Lavendel neiti.
   XXII. Vähän kustakin.
  XXIII. Lavendel neidin elämäntarina.
   XXIV. Abe sedän rajuilma.
    XXV. Häväistysjuttu Avonleassa.
   XXVI. Tien mutkassa.
  XXVII. Eräs iltapäivä Kaikurannassa.
 XXVIII. Prinssi saapuu lumottuun linnaan.
   XXIX. Runoutta ja proosaa.
    XXX. Häät Kaikurannassa.

I.

SUUTTUNUT NAAPURI.

Pitkä, solakka, seitsentoistavuotias tyttö, jolla oli vakavat harmaatsilmät ja tukka, jota hänen ystävänsä sanoivat kastanjanruskeaksi,oli istahtanut punaiselle hiekkakiviportaalle erään maalaismökinedustalle Prinssi Edvardin saarella ihanana aurinkoisena elokuuniltapäivänä. Hän oli päättänyt kääntää viisikymmentä säettäVirgiliusta.

Mutta tämä elokuun iltapäivä, jolloin siniset usvaharsot lepäsivätkuin hienoin huntu lainehtivien viljavainioitten yllä, kujeilevatuulenhenki suhisi ja sihisi poppeleissa ja unikot hehkuivatheleimmän punaisina hongikossa puutarhan äärimmäisessä perukassa,soveltui paljon paremmin haaveksivaan unelmoimiseen kuin latinanopintoihin. Virgilius liukui pian huomaamatta maahan; Anna nojasileukaansa ristiin liitettyihin käsiinsä, suuntasi katseensa hohtavaa,villanpehmeätä pilviryhmää kohti, joka suuren valkean vuoren tavoinkohosi suoraan herra Harrisonin talon yläpuolella, ja oli piankaukana viehättävissä maailmoissa, missä eräs nuori vastaleivottuopettajatar suoritti ihmeellistä työtä, ohjaili tulevienvaltiomiesten kohtaloita ja täytti nuoret mielet ja sydämet korkealletähtäävällä kunnianhimolla…

Pysyäksemme kuivissa tosiasioissa — mutta totta puhuen Anna eikoskaan niissä pysynyt, ellei häntä siihen suorastaan pakotettu —oli todellakin hyvin vähän todennäköistä, että Avonlean koulussaolisi montakaan lupaavaa tulevan kuuluisuuden alkua, mutta eihänkoskaan tiedä, mitä voi tapahtua, jos opettajatar oikein käyttäävaikutusvaltaansa…

Annalla oli eräitä ruusunhohteisia käsityksiä siitä, mitä opettajatarkykenee saamaan aikaan, jos hän vain valitsee oikeat keinot, ja hänoli juuri keskellä viehättävää kohtausta neljäkymmentä vuotta ajassaeteenpäin, jolloin eräs kuuluisa ja etevä mies — pääministeri taivähintäinkin korkeakoulun rehtori — kumartui syvään hänen kurttuisenkätensä yli ja liikutettuna vakuutti hänelle, että juuri hän,opettajatar, oli ensiksi herättänyt hänen uinuvan kunnianhimonsaja että kaikki menestys hänen elämässään pohjasi niihin hyviinopetuksiin, joita opettajatar niin kauan sitten oli istuttanut häneenAvonlean koulussa.

...