LAIVOJA YÖSSÄ
Kirj.
Beatrice Harraden
Englanninkielestä [Ships that Pass in the Night] suomensi
Samuli S.
Helsingissä,K. E. Holm,1901.
Yöll' ohi toistensa laivat käy sekä sanasen vaihtaa,
Merkkejä nostellaan sekä pimeäss' ääniä kuuluu.
Ihmiset näin elon aavoilla toisensa kohtaa ja haastaa.
Katsaus vain sekä ääni ja — synkkää kaikk' on ja vait taas.
Longfellow.
SISÄLLYS:
Ensimmäinen osa.
I. Uusi vieras.
II. Moniaita yksityisseikkoja.
III. Reffeldin läksytys.
IV. Wärli ja Maria.
V. Juro Herra.
VI. Vaeltaja ja tiedon temppeli.
VII. Bernardine.
VIII. Kertomus kulkee vihdoinkin eteenpäin.
IX. Bernardine saarnaa.
X. Herra esiintyy uudessa valossa.
XI. "Jos on tehnyt sen suuren uhrauksen".
XII. Juro Herra antaa lainaksi.
XIII. Kotoisia kohtauksia.
XIV. Hoitajista.
XV. Joka ei sisällä mitään.
XVI. Kun sydän tuntee omantunnon vaivoja.
XVII. Entisille laidunmaille.
XVIII. Kihlaus.
XIX. Laivat haastelevat ja kulkevat toistensa ohitse.
XX. Rakkauskirje.
Toinen osa.
I. Kirjoista pyyhitään pölyä.
II. Bernardine aloittaa kirjeensä.
III. Epäonni ja Menestys. Prologi.
IV. Juro Herra luopuu vapaudestaan.
V. Sillan rakentaminen.
Ensimmäinen osa.
I Luku.
Uusi vieras.
— Totta tosiaan! — huomautti joku päivällisvieras Englantilaistenpöydässä. — Totta tosiaan! Elämään lähtiessä luulee saavansarakennetuksi suuren tuomiokirkon, rakennustaiteen mestariteoksen, muttalopulti ei synnykään kuin viheliäinen maapesä.
— Minua ilahduttaa, kuullessani teillä olevan niin oikeita ajatuksiaihmisluonnosta, — sanoi Juro Herra, äkkiä nostaen silmänsä ylössanomalehdestä, jota hänen aina oli tapana lukea ateriain aikoina. —Minä sanoisin kernaammin, että me lopulti olemme varsin tyytyväisiä,jos saamme kaivetuksi kolon, minne pistäytyä.
Äänettömyys seurasi näitä sanoja, sillä englantilainen seurue tässäpäässä pöytää oli kovin hämmästynyt, kuultuansa Juron Herran puhuvan.Viimeisten neljän vuoden kuluessa ei hän ollut puhunut Petershofissakuin moniaan lauseen, ja tämä oli epäilemättä pisin niistä kaikista.
— Hän aikoo puhua vielä, — kuiskasi kaunis Mrs. Reffold naapurilleen.[Mrs. (lue: missis), rouva. Merkitään aina lyhennettynä. Suomentajanmuistutus.]
Juro Herra nosti vielä kerran silmänsä sanomalehdestä.
— Olkaa hyvä, antakaa minulle tuo Yorkshiren mauste, — sanoi hänjurolla tavallaan lähinnä istuvalle tytölle.
Lumous oli häipynyt, ja yleinen keskustelu alkoi jälleen.
Tyttö, joka oli ojentanut hänelle Yorkshiren mausteen, istui ääneti javälinpitämättömänä, ruokaansa kajoamatta, viiniänsä maistamatta. Hänoli varttansa vähäinen ja hieveröinen; kasvot osoittivat riutumusta.
Hän oli uusi vieras, ja olikin tullut Petershofiin vasta pari tuntiaennenkuin table d'hôte'n kello soi. Hänen olennossaan ei huomannutkumminkaan mitään hermostuneita vavahteluja, eikä hän näyttänytensinkään ujostelevan Kurhaus'in kahtasataa viittäkymmentä vierasta.P