Produced by Tapio Riikonen
VIIMEISEN AABENSERRAAGIN VAIHEET
Kirj.
F. A. De Chateaubriand
Ranskan kielestä suomentanut J.J.M.
Porvoossa,Werner Söderström,1884.
Tekijän elämäkerta.
Francois Augusto René, vicomte de Chateaubrianä syntyi 1768Bretagnen maakunnassa. Isä, joka oli vanhaa aatelissukua, kohtelinuorta Chateaubriandia suurella ankaruudella, äiti taas, joka olihurskas ja helläsydäminen vaimo, kasvatti poikaansa liiallisellahemmottelulla. Tämä vaikutti, että Ch., jolla oli vilkas mielikuvitus,vaipui jo nuorena sumeamieliseen haaveksimiseen ja eleli mielelläänyksinäisyydessä. Kahdeksantoista vuotiaana hän tuli luutnantiksi japalveli armeijassa vuoteen 1791, jolloin hän välttääksensävallankumouksen kauhutöitä lähti Amerikkaan. Ollen Amerikanitsenäisyys-aatteiden ihailija hän kävi myöskin Washingtonin luona, jalähti sitten pitkälle matkalle Pohjois-Amerikan sisä-osiin.Sivistymättömien Intiaanien seurassa hän samosi aavojen aarniometsienhalki tasaten heidän kanssaan matkan vastukset ja hauskuudet. Amerikanluonto humisevine ikuhonkineen, jylhän-ihanine maisemineen, koskineenja jokineen kehitti hänen aistiansa, joka jo ennenkin oli herkkähuomaamaan ja käsittämään luonnossa löytyvää kauneutta. Täällä luonnonhelmassa, erillään ylen sivistyneestä ja teeskennellystä Euroopasta jatavoiltaan yksinkertaisten ihmisten seurassa hän eli alkuperäistäluonnon elämää, jota hän aina oli ihaillut. Kuitenkaan ei tämäyksinäisyys näytä häntä kauvaa miellyttäneen, sillä jo 1792 hän palasitakaisin isänmaahansa. Täällä hän yhtyi Ranskan emigranttien kanssapreussiläis-itävaltalaiseen armeijaan taistellaksensa vallankumouksenhallitusta vastaan, mutta tultuaan haavoitetuksi Thionvillen luona hänsiirtyi Englantiin, jossa hänen ahtaat taloudelliset olonsa pakottivathäntä ryhtymään kirjallisiin toimiin. Palattuaan Ranskaan 1800 antautuihän Napoleonin palvelukseen ja sai tältä Roomassa erään diplomaattisentoimen, josta hän kuitenkin luopui kuultuansa, että Napoleon vastenkaikkea oikeutta oli antanut ampua Enghienin herttuan. 1801 ilmestyihänen intiaanikertomuksensa "Atala", jonka kautta hän sai kirjallisenmaineensa ja tuli Ranskan romantiikin perustajaksi. Kirja on oikeastaanepisoodi suuremmasta teoksesta nimeltä "Le genie du christianisme",joka ilmestyi vähän jälkeenpäin. Siinä tekijä esittelee katoolin-uskoakaunotieteelliseltä kannalta katsoen ja koittaa näyttää sentaiteellista kauneutta. Toinen episoodi viimemainitusta kirjasta onRené-niminen kertomus, joka on kirjoitettu samaan malliin, kuinGoethen Werther. Nämät teokset, samoin kuin Les Natchez-niminenintiaanikertomuskin ovat syntyneet Ch:n Amerikan matkan vaikutuksesta.Hedelmänä hänen matkoistansa Espanjassa ja Itämailla on "Les aventuresdu dernier Abencerage" (Viimeisen Aabenserraagin vaiheet), jokakertomistavassaan on yksinkertaisin ja useiden mielestä myöskinvaikuttavin hänen kirjoituksistaan. Muista Ch:n teoksista mainittakoon"Les Martyrs", "Itineraire de Paris à Jerusalem" sekä "Memoiresd'outre-tombe" jossa hän kertoo elämänsä vaiheita, Nämät muistelmatjulkaistiin tekijän tahdon mukaan vasta hänen kuolemansa jälkeen.Myöskin lyyrillisiä runoja ja Moise-nimisen draaman on Ch.kirjoittanut, vaan ne eivät ole edellisten vertaisia. — Chateaubriandkuoli 1848 ja haudattiin suurella juhlallisuudella Saint-Malonedustalla olevaan merenkallioon.
Viimeisen Aabenserraagin vaiheet.
Kun Granadan viimeisen kuninkaan, Boabdilin, täytyi jättää esi-isiensävaltakunta, niin hän viivähti hetkisen Padul vuoren kukkulalla.